Kutsumme harjoittelusaliamme japanilaisittain nimellä dojo. Muutoinkin käytössä on lajille tyypillisesti runsaasti japaninkielisiä termejä. Älä huoli, ne oppii kyllä ajan kanssa. Vieraita termejä saa, ja kuulukin kysyä.

Dojon neljä seinää on nimetty kuten kuvassa.
¤ Näistä sisäänkäynnin seinusta on nimeltään SHIMOZA ja se on varattu harrastajille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet dan-arvoja (musta vyö).
¤ Sisäänkäyntiä vastapäätä on KAMIZA, ja se on varattu opettajalle (SENSEI ). Kamizalla ei tule koskaan oleskella muutoin kuin jos sinne harjoitusten yhteydessä "joutuu". Tauoilla ja väliajoilla tulee Kamiza jättää aina tyhjäksi, ja sitä sopii lähestyä vain mikäli on asiaa hoidettavana Sensein kanssa.
¤ Sisäänkäyntiä lähinnä oleva sivuseinä on nimeltään SHIMOSEKI, ja siellä voi oleskella vapaasti, vaikka Shimoza onkin pääasiallinen tauko-oleskelun alue.
¤ Sisäänkäynnistä kauimpana oleva sivuseinä on nimeltään JOSEKI, ja sen on lähinnä mustavöisten aluetta. Siellä oleskelua tulee välttää, mutta se ei ole värivöiltäkään kiellettyä.
¤ Dojon keskialuetta kutsutaan nimellä EMBUJO, ja se on harjoitusten "päänäyttämö".

Dojolle ryhmitytään harjoitusten alku- ja loppumuodollisuuksien ajaksi kuvan mukaisesti: harrastajat Shimozalle siten, että korkea-arvoisin värivyö (SEMPAI ) hakee paikkansa lähinnä Josekia. Sempain tulee asettua siten, että kun kaikki harrastajat ovat rivissä, on koko rivi suunnilleen Shimozan keskellä -- yhtä leveällä salin keskikohtaan asettuneen Sensein vasemmalla ja oikealla puolella.

Harjoittelemme yksilölajia, mutta toimimme osana ryhmää. Tämän vuoksi noudatamme dojolla tiettyjä sääntöjä, joita kutsutaan dojo-etiketiksi tai jopa dojo-kuriksi. Dojo-etiketin yksi näkyvimmistä osista on kunnioitus. Kunnioitamme toisia harrastajia, sillä he ovat tulleet paikalle antamaan omaa aikaansa sille, että sinulla olisi mahdollisuus oppia uutta ja tulla paremmaksi jo osaamissasi taidoissa. Kunnioitus ilmenee useina kumarruksina, ja kumarrus-kulttuuriin oppiikin melko nopeasti.

Dojo-etiketistä on hyvä osata ainakin nämä käytännön perusasiat:

SALIIN TULLESSASI

Kumarra ovella kahdesti.
- Kerran harjoitussalille. Arvostamme ja kunnioitamme tilaa, jossa saamme harjoitella.
- Kerran muille. Kunnioitamme toisia harrastajia, jotka ovat tulleet paikalle antamaan aikaansa, jotta voisimme kaikki oppia paremmiksi harjoiteltavissa taidoissamme.
Jos sali on tyhjä (olet ensimmäinen paikalla), riitää yksi kumarrus.

Harrastajien lukumäärää treeneissä seurataan läsnäololistan avulla.
MUISTA MERKATA ITSELLESI RUKSI HETI TREENEIHIN SAAPUESSASI! Muuten se helposti unohtuu.
TUO oma juomapullo treenisaliin saakka! Emmehän toki halua tuhlata hyvää treeniaikaa pukuhuoneessa ravaamiseen. Pullon oikea paikka on salin reunalla, Shimozalla tai Shimosekilla.

JUURI ENNEN TREENIEN ALKUA

harrastajat ryhmittyvät (vyöjärjestyksessä) yhteen riviin Shimozalle. Vetäjä aloittaa treenit.

TREENIEN AIKANA

KUUNTELE ohjeita. Toimi ohjeiden mukaan.
KESKITY hetkeen. Dojon ulkopuoliset murheet kyllä odottavat.
YRITÄ parhaasi. Aina ei mene "ihan putkeen", mutta virheet opettavat meitä kaikkein parhaiten. Yritä uudelleen.

Käyttäytymistä niin Dojolla kuin muussakin toiminnassamme ohjaa Dojo Kun. Se on kokoelma ohjeita, ikään kuin karatekan "kymmenen käskyä" (niitä on kuitenkin vain viisi), joiden mukaisesti hänen tulee elää.

- Etsi luonteen täydellisyyttä (一、人格 完成に 努める こと [hitotsu, jinkaku kansei ni tsutomeru koto])
- Ole uskollinen (一、誠の道を守ること [hitotsu, makoto no michi o mamoru koto])
- Yritä (一、努力の精神を養うこと [hitotsu, doryoku no seishin o yashinau koto])
- Kunnioita toista (一、礼儀を重んずること [hitotsu, reigi o omonzuru koto])
- Pidättäydy väkivaltaisesta käyttäytymisestä (一、血気の勇を戒むること [hitotsu, kekki no yuu o imashimuru koto])

Huomaa, että japaniksi kaikki käskyt alkavat hitotsu, "ensinnäkin": ne ovat keskenään yhdenvertaisia -- aivan kuin me harrastajatkin.

Noudatamme Suomen karateliitossa yleisesti käytössä olevaa 9 kyun järjestelmää:

Jokainen saa aloittaessaan automaattisesti valkoisen vyön (9.kyu) arvon. Tästä edetään kohti pienempiä kyu-tasoja vyökokeiden tai erityishuomiona annettujen vyöarvon korotusten kautta.

Vyökokeista on kerrottu enemmän alapalkin MATERIAALIA-osion vyökoeoppaassa. Siinä on myös kerrottu niistä vaatimuksista, jotka kokelaan tulee täyttää ennen osallistumistaan vyökokeeseen.

Erityishuomiona annetusta vyöarvon korotuksesta päättää aina seuran pääopettaja, ja se annetaan aina vain jonkun opettajan suosituksesta. Tällaisia huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi pitkä ansioikas osallistuminen karaten ja itsepuolustustaitojen opettamiseen ja/tai kehittämiseen seurassa.

Seuran pääopettajana toimii Antti Kivikero (3.Dan).
Opettajina toimivat Teemu Kivikero (2.Dan), Katri Metsomäki (1.Dan) ja Vesa-Matti Nieminen (2. kyu).
Karate-Kids ryhmän toimintaa ohjaavat lisäksi ylemmät värivyöharrastajamme.

Heidän ohjeidensa mukaan voi opetustehtävissä toimia kuka hyvänsä harjoituksissa mukana oleva harrastaja. Ylemmillä vyöarvoilla (5.kyu alkaen) on opetuskokemus erityisen palkitsevaa oman karaten opiskelun tueksi.